1.12.2013

Pahanilmalintu

Olen vakuuttunut siitä, että olen jonkun sortin naparetkeilyn pahanilmanlintu. Joidenkin kavereiden mielestä tämä kyky sattaa laajentua muillekin osa-alueille. Joka ainoalla reissulla on ollut säähän liittyvää takkuamista, ja sama jatkuu nytkin: aamulla oli nollanäkyvyys ja 15-20 m/s tuulta. Etelämanner näyttää siis mihin se parhaimmillaan tai pahimmillaan kykenee.

Varsinainen lähtöpaikka on tästä leiristä vain 60 km päässä, mutta ilm. välissä olevien railoalueiden takia sinne pääsee vain koneella, jotka pysyvät tiukasti maassa. Lähdemme siis Anthonyn kanssa yhteiskuljetuksella lähtöpaikkaan, jossa olen joviaalina miehenä luvannut antaa hänelle etumatkaa, kumpikin kun olemme sooloretkellä. Muuten ollaan viritelty varusteasioita kimpassa, ja hänellä aika pitkälle samat kuviot kuin mulla. Anthony on muuten viimeisiä kavereita jotka ovat hiihtäneet pohjoisnavalle (2010), sen jälkeen ei kukaan ole sinne ilmeisesti hiihtäen päässyt.

Tänään pakkailimme bensaa ja säädin ahkiotani, joka on Tyllilän Pekan tekemä Hit Ultima Thule. Muut täällä käyttävät Acapulkan perusmallia, ja siksipä mun ahkio on herättänyt täällä kiinnostusta muotoilunsa vuoksi. Sen pitäisi toimia paremmin sastrugi-kentissä kuin muiden pulkat.

Summary: it was no-go today as well. Zero visibility and 15 m/s wind guaranteed an another waiting day for us. It is only 60 km to the starting point, but as we have to go there by plane, we just need to wait. Otherwise we have just put our things together.